sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Kirppistelyn syvimmästä olemuksesta

Onpas kerrassaan filosofisen pohdiskelevan kuuloinen otsikko! Mutta kun ajattelin tässä vaan, mikä yleensä kyllä on virhe :)

Tuusulan Femmatorin lähelle, saman Moukarinkujan varrelle on tullut uusi osto- ja myyntiliike, joka myy antiikkia, kotimaista lasia, Arabiaa, ylipäätään kaikkea vanhaa tavaraa. Kävin siellä nyt viikonloppuna ensimmäistä kertaa, ja siellä oli kyllä kaikkea kivaa! Hinnat oli vaan tosiaankin antiikkiliikkeen hintoja, ja kirppiksiin tottunutta huimasikin vähän.

En minä sieltä silti tyhjin käsin pois päässyt...


Saara Hopean Nuutajärvelle suunnittelema Näppyläkulho, tuotantovuodet 1952-1971. Turkoosi, yllättäen, tai virallisesti väri on sininen.


Hyvin uppoaa muiden takanreunan vallanneiden turkoosien lasiesineiden joukkoon :)


Jostain syystä olen himoinnut Tamara Aladinin Riihimäen Lasille suunnittelemaa Tornadoa jo pitkään, niitä ei vain ole juuri vastaan sattunut. Näitä on kahta kokoa, tämä on niistä pienempi, ja kirkkaana tietysti halvin. Tuotantovuodet noin 1970-1976.

Tinkivaraa oli hinnoissa vähän, mutta senkin jälkeen maksoin näistä yhteensä 60 euroa, eli ei kovin hyvä kauppa. Eikä tuossa liikkeessä parane vierailla kovin usein, vain silloin, kun haluaa hemmotella itseään vähäsen :)

Mutta siihen kirppistelyn syvimpään olemukseen: itselleni kirpputori on paikka, josta ostetaan ja jossa myydään halvalla. Ihan sama, mikä tuotteen hinta on ollut uutena, kirpputorilla sen hinta pitäisi olla kirpputoritasoa. Tämä on tietysti vain mun mielipide.

Tuon osto- ja myyntiliikkeen sijainnista on yksi haitta. Jostainhan nekin tavarat myyntiin tulee, ja osa tulee nyt selvästi Femmatorilta. Ounastelin tätä heti nähtyäni siellä muutaman tutunoloisen esineen, ja käsitys vahvistui, kun liikkeen omistaja tuli tänään kirpparilla vastaan. Eli hän ostaa kirpparilta tavaraa halvalla, ja myy varmaan kolminkertaiseen hintaan omassa liikkeessään. Tässä ei tietysti ole mitään väärää, bisnes on bisnes, mutta jotenkin vähän tökkii silti. Ja osaapa varautua siihen, että ainakin siltä kirpparilta tulee löytöjä vastaan ehkä entistäkin harvemmin.

Toinen juttu on sitten nämä kirppistrokarit. Eli ostetaan muista pöydistä halvalla, ja laitetaan omaan pöytään myyntiin kalliimmalla. Ei sekään laitonta ole :) mutta en jotenkin tykkää. Omakohtaista kokemusta tästäkin on: myin pari viikkoa sitten kirppiksellä sinisen käpymaljakon/kynttilänjalan viidellä eurolla. Tarkoituksella halvalla, koska halusin päästä siitä eroon, eikä se ollut itselle mieleinen. Nyt se sama käpy oli myynnissä jonkun muun pöydässä, hintaan 18 euroa. Tunnistin maljakon samaksi steariinitahrasta.

Itsellänikin oli tosiaan vast'ikään kirppiksellä pöytä viikon verran, ja myin siellä myös kirpparilta hankittuja esineitä. En kuitenkaan hakenut niillä voittoa, vaan ensisijainen tavoite on tosiaan saada kaappeja tyhjemmäksi ja päästä tavaroista eroon. Niinpä en ajattele tuotteiden ostohintoja, ja moni kirppikseltäkin ostettu tavara päätyy kiertoon tappiolla. Jos haluan jostain tavarasta paremman hinnan, myyn sen vaikka Huutonetissä. Tämä nyt kuitenkin on vaan mun tapa ajatella asioista, eikä muiden tietenkään tarvitse toimia samalla tavalla. Silti jotkut asiat vaan joskus pistää silmään ja ärsyttää...

Nyt oli kirpparilla myynnissä Arabian muumifiguureita, hintaan 200 euroa kappale. On tainnut joku katsoa telkasta Huutokauppakeisaria, huh huh!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti