tiistai 4. elokuuta 2015

Kasva!


No eipä tunnu kasvavan, joo ei. Eli tämänvuotinen(kin) sato kasvihuoneesta taitaa jäädä laihanlaiseksi.

Kurkkujen saldo tänän mennessä nolla. Vähän on ollut yritystä, mutta kun ei kasva niin ei. Kesäkurpitsoita, joita on ollut aikaisemmin suunnilleen riesaksi saakka, on nyt tulossa näköjään kolme. Saa nähdä, ehtiikö ottaa uutta kierrosta.

Paprikanraakileita on aika paljon kyllä. Pahasti näyttää vaan siltä, että kesä loppuu kesken, ennen kuin ne kypsyvät. No onneksi kasvit on ruukuissa, joten ne voi ottaa sisälle jatkoajalle.

Tomaatinraakojakin on, jossain puskassa pari, toisessa muutama enemmän. Enpä hurraisi. Eikä yksikään ole punastumaan päinkään vielä.

Eipä se auta. Kun on kylmää ja pimeää, niin on. Tosin nyt näyttäis paistavan, ja onhan ne hellettä luvanneet, ainakin loppuviikoksi. Vaan uskon vasta kun näen!

torstai 16. heinäkuuta 2015

Kirppistelyä, pitkästä aikaa

Lomalla ollaan, joo. Ei vaan ole oikein sää suosinut, joten on pakko tunnustaa: on meinannut olla tylsää! En ole käynyt kirppiksillä piiitkiin aikoihin, joten nyt oli hyvä tilaisuus mennä tekemään pieni kierros. Itse asiassa taukoa olikin tullut yllättävän pitkälti: mun vakkarikirpparilla oli tehty remonttia sitten viime käynnin, kuulemma pääsiäisen aikoihin...

Olipa hiljaista! Ei ollut paljon tavaraa, mutta eipä ollut asiakkaitakaan. Olen miettinyt pöydän vuokraamista viikoksi, mutta enpä nyt tiedä, kannattaako. Viime kesänä oli ihan toinen meininki, pöydät täynnä ja asiakasta kuin pipoa.

Enpä män tyhjin käsin kotiin kuitenkaan palannut. Ostin Nuutajärven Lasin maljakon, suunnittelijaksi oli mainittu Kaj Franck.


Nuutajärven tarra löytyy maljakon reunasta. Koitin löytää samanlaista tekelettä netin uumenista, mutta ei tärpännyt. Sitten törmäsin seuraavanlaiseen kuvaston sivuun:


Oikeanpuolimmaisesta sarakkeesta vaikuttaisi löytyvän samankaltainen maljakko. Suunnittelija siis pitänee paikkaansa, ja tuosta käy ilmi tuotantovuodetkin. Nimeä tällä mallilla ei näytä olevan.


sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Laventeli, mun lemppari!


Laventeli on ehdottomasti yksi suosikeistani. Se on kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan, eleetön ja tuoksuu taivaalliselle. Ostan laventelia terassille joka vuosi, eikä ne yleensä suostu menestymään. Kastelenpa niitä sitten vähän tai vähän enemmän, niin aina tuntuu menevän väärin. Tänä vuonna laventeli on suostunut viihtymään! Johtuisko siitä, etten ole istuttanut sitä uuteen ruukkuun...


Ajattelin nyt ekaa kertaa kokeilla, miten laventeli viihtyisi perennapenkissä. Eli kun olemus alkaa käydä alakuloiseksi, teen siirron penkin puolelle. Vielä ei ole sen aika, vaan laventeli saa levittää ihanaa tuoksuaan terassin lämpimään ilmaan...


Kosmoskukka, nimen omaan valkoisena, on toinen mun kestosuosikki. Ja niin helppo! Kastelua silloin tällöin, kuihtuneet kukat leikataan pois ja siinäpä se! Kasvu ja kukinta taattu koko kesäksi. Äitini sanoja lainatakseni, kosmoskukka on sellainen ihan oikea kesäkukka!


Köynnöskrassi on urhea. Köynnöstää se ei jaksa, mutta kukkaa pukkaa silti. Kirvainvaasiolta ollaan vielä vältytty, kirsikkapuussa niitä pirulaisia näköjään jo on.


Maasta se pieni kurkkukin ponnistaa! Ei ole kasvilla juuri kokoa, pari hassua lehteä, mutta lupaus kurkusta on jo ilmassa ;)

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Heinäkuu, hellekuu..?

Mikäli iltapäivälehtiä on uskominen, niin eipä taida olla hellettä luvassa :( Viikonlopulle on luvattu lämpimämpää, mutta sen jälkeen lämpötila tullee jäämään keskiarvojen alapuolelle. Keskiarvo heinäkuulle oli yllättäen vain +17 ja risat, eli jos sen alle jää, niin kivakiva...

Viileähköt mutta kosteat säät on olleet kuitenkin omiaan kasvulle, näköjään. Ns. hyötypuutarhan puoli rehottaa niin, ettei koskaan ennen.


Kuvassa näkyvät kuunliljan lehdet on ihan jätti-isoja! Ruusupuska vaan uhkaa kasvaa päälle.


Kuvasta ei saa kunnolla selkoa, mutta varsinkin taaempana olevat marjapensaat on kasvaneet toisiinsa kiinni, ja marjoja on tulossa paljon! Yksi punaviinimarjapensas on kasvanut niin paljon, ja todella lyhyessä ajassa, että se uhkaa tuhkahduttaa mustikkapensaat kokonaan. Pitää kehittää joku tukiviritelmä (tavallinen pensastuki on jo), kun en raski karsia pois marjoja täynnä olevia oksia.

Matkan aikana myös kasvihuoneessa oli tapahtunut edistystä.



Kahdessa eri tomaattilajikkeessa on raakileita. Nyt on pakko sanoa, että tässä vaiheessa on hieman hämärän peitossa noiden lajikkeet... Jäi meinaan merkkaamatta, mikä tomaatti on mikäkin.


Valkoisen suippopaprikan eka kukka on myös kehittynyt raakileeksi :) Ei se tarvinnutkaan useampaa kukkaa pölyttyäkseen...


Kurjenmiekat kukkivat täydellä teholla! Nämä on aina niin kauniita! Tekisi mieli napsaista muutama aina maljakkoon, mutta ei kannata, kuihtuvat siinä niin nopeasti.


Verikurjenpolvetkin on käyneet kukkimaan, ja taimet kasvaneet kokoa muutenkin. Toivottavasti alkaisivat nyt levitä! Tuoksukurjenpolvista toisella menee ok, toinen on sillä ja rajalla, että nuukahtaako pois :/


Ja kuten arvelin, juhannusruusun paras kukinta oli lomamme aikana, eli just juhannuksena. Lähes kaikki kukat ovat jo kuihtumassa. Tosin näyttää siltä, että aika moni nuppu jäi aukeamattakin, ruskettuvat ja kuihtuvat ennen kunnon kukintaa. Missä lienee syy, liiallisessa kosteudessa? Muutenkin pensaan profiili on vähän nyykähtänyt. Pensaan kasvusto ei ole kovin vanhaakaan, koko puska leikattiin alas pari-kolme vuotta sitten, kun se vaurioitui koivun kaatamisen yhteydessä.


"Mamma mitä sä aina täällä kasvihuoneessa teet, tulisit nyt leikkimään mun kanssa!"

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Tuokiokuvia Rodokselta

No niin, nyt se kauan ja hartaasti odotettu loma auringon alla on jo takana päin... Onneksi ilmat on mennyt vähän parempaan suuntaan täälläkin.

En ala säveltää mitään matkakertomusta, mutta laitan kuitenkin muutaman (monta!) kuvan matkan varrelta.


Bougainvillea siellä, bougainvillea täällä... Kun ajattelen kreikkalaista maisemaa, yksi ensimmäisistä mieleen tulevista asioista on juuri ihmeköynnös.



Fifty shades of blue! Kuvan laatu ei päätä huimaa, mutta tarkoitus tulee selville: taivas on sininen, itse ilmakin on sinistä ja meressä sinisen sävyjä on loputtomasti.



Sininen ja valkoinen, värit ovat niin Suomen kuin Kreikankin... Näköala varjon alta.


Ja ne ihanat auringonlaskut! Parvekkeeltamme oli täysin esteetön merinäköala. Tuli otettua aika monta kuvaa samasta teemasta. Joka ilta auringonlasku oli muka edellistään kauniimpi ja uljaampi.


Meillä oli taas motskari vuokralla, ja sillä ajeltiin katselemassa jo aikaisemmilla reissuilla tutuksi tulleita kohteita, kuten Filerimoksen ristillä.



Käynti Lindoksella on lähes pakollinen. Edellisen kerran ajelimme sinne skootterilla, ja pakko myöntää, että matka taittui nyt huomattavasti nopeammin. Vaikka takapuoli pääsi silti kyllä puutumaan, varsinkin paluumatkalla.




Kylässä oli taas kuuma kuin pätsissä, mutta Akropolis-kukkulalla kävi sentään vilvoittava tuulenvire. Oli muuten hankalaa saada edes muutama kuva, joissa ei vaeltele itselleni täysin tuntemattomia ihmisiä... Onnistuin kuitenkin, eli ruuhka ei ollut aivan mahdoton.




Aasiparat :( Ihan hyvinvoivan näköisiä olivat, mutta ei se nyt ole elämää, että kulkee päivät pääksytysten jyrkkää rinnettä edestakaisin, yleensä ihan liian iso kuljetettava selässään.


Rodoksen vanhassa kaupungissa käytiin tietysti myös. En viitsinyt ottaa montaakaan kuvaa, koska niihin tahtoi tunkea juuri niitä itselleni täysin tuntemattomia ihmisiä...


Kaiken kaikkiaan hyvä reissu, ja viiden tähden hotelli Olympic Palce lunasti jokaisen tähtensä. Vähän persoonatonhan se kolossi oli, se olisi voinut sijaita missä tahansa lämpimässä maassa. Kreikkalaisuus puuttui ehkä hotellin ilmapiiristä, mutta ruoassa ei sen sijaan ollut tätäkään ongelmaa! Ruoka oli hyvää, ja ennen kaikka sitä oli enemmän kuin riittävästi...

Talousvaikeudet näkyivät meidän suuntaamme ainoastaan ravintoloiden ärhäköiden sisäänheittäjien muodossa. Ymmärrän heidän hätänsä, mutta Kreikka on mielestäni ollut suorastaan "kuuluisa" siitä, että siellä saa kulkea rauhassa ilman, että joku roikkuu paidanhelmassa ja tinkii sisään liikkeeseensä. Ohi näyttää olevan nuo ajat, ainakin väliaikaisesti.

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Loma!

Yes, kesäloman ensimmäinen osuus laukesi NYT! Huominen on aikaa pakkailla ja puuhailla, torstaina sitten suunnataan valoon ja lämpöön Kreikkaan, Rodokselle. Talo ei kuitenkaan jää tyhjilleen, vaan äitini tulee hoitamaan koiraa ja kastelemaan istutuksia.


Vaikka kesä on ollut kylmä, jotkut asiat tapahtuvat silti ajallaan. Kuten juhannusruusun kukinta. Pari kukkaa on jo auki, ja nuppuja on paljon. Kukinta lienee kauneimmillaan passelisti juuri silloin, kun olemme pois. 

Avomaankurkut menivät ja kuolivat :( Hallaa ei ole ollut, mutta eilenkin sateli rakeita kunnon kuuron verran. Ei vaan ole ollut otolliset olosuhteet. Kesäkurpitsat porskuttavat kuitenkin edelleen.

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Mansikoiden aika!

 
 
Tai ainakin mansikan aika :) Eli ensimmäin "omakasvatti" mansikka oli kypsynyt, ja maistuipa hyvältä! Mulla on nyt mansikkaa kasvamassa aika paljonkin; osa kukkii, osassa on raakileita ja osassa on vasta pelkkää lehteä. Eli satoa tulee taas niin epätasaisesti, että eipä näistä ole kuin naposteluun. Mutta hyvä että niinkin :)
 
Lauantaina oli kesän tähän mennessä lämpimin päivä, meillä mittari näytti varjossa +26 astetta. Ai että oli ihanaa! Oleskelin pihalla koko päivän. Iltakin oli vielä lämmin ja niin kesän tuntuinen ja tuoksuinen. Sunnuntaina oli herätessä taas todellisuus vastassa, kun taivas oli synkeänharmaa ja räystäät valuivat vettä.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Ätshii!


Mites se nyt meni: ei ole kaikki kultaa mikä kiiltää? Eikä kaikki kukat ole kivoja. Mänty kukkii nyt runsaasti, ja sekös ärsyttää. Nenä valuu ja hengästyessä ahdistaa ja ääni katoaa. Ätshii!

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Syreenin tuoksu huumaa pään...

Sireenin tuoksu huumaa pään
on sininen ilta
Ja taivaanranta roihuaa
kun aurino käy maalaamaan...

Näin sanaili Samuli Edelmaan jo useampi vuosi sitten. Ja oikeassa oli, syreenin tuoksu todella huumaa! Siniset illat on jääneet tältä kesältä vielä puuttumaan, auringon maalailujenkin kanssa on vähän niin ja näin :P


Lila syreeni kukkii nyt todella hyvin ja runsaasti! Valkoinen puolestaan on niin huonossa kunnossa, ettei siinä ole yhtään kukkaa. Suurin osa oksista kuivui ja kuoli viime talven aikana, ja kun ne karsittiin pois, niin eipä paljoa jäljelle jäänyt. Elpyneekö enää, nähtäväksi jää.

Syreenin lisäksi nyt kukkii ja tuoksuu moni muukin ihanuus, kuten kielot!


Istutin perennapenkkiin uusia kasveja noin viikko sitten.


Ainakin tuoksukurjenpolvi tuntuu viihtyvän, sillä se aloitti kukinnan saman tien :) Kukat ovat paljon pinkimmät, kuin mitä mulle mainostettiin. Etsin ensisijaisesti valkoisia kukkijoita, ja tämän piti olla hennon vaaleanpunainen. Noh, sama tuo, pääasia että on täytettä penkissä.


Mustikkapensailla on nyt kolmas kesä alkamassa, ja ensimmäistä kertaa toinen niistä teki kunnon kukat! Marjoja ei vaan taida tulla, sillä mustikka vaatii pölyttyäkseen kaverin, ja kaverissa taas ei ole yhtään kukkaa...


Aitoelämänlankakin jaksaa tehdä kukkasen kerrallaan, vaikka kasvi muuten kituuttaa. Kävin Muhevaisissa muilla ostoksilla, ja kysyin samalla mahdollista syytä kasvin huonoon kuntoon. Epäilivät kylmää kesää, koska kasvupaikan olosuhteissa pitäisi kaiken olla kunnossa. Varsinkin köynnöksen ylimmät lehdet ovat ihan nahistuneita ja nuupallaan. Kukkakin tulee aina aivan kasvin tyveen.


Kukkien viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, valkoinen paprika on jaksanut aukaista kukkansa :) Ja nuppuja on tullut lisää. Hyvä juttu, kukkia pitäisikin tulla lisää, että pölytys onnistuu.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Kukkapenkin pelastus?


Tervehdys kesäkuu, todellakin! Kesä latautuu Kreikassa hieman eri tavalla kuin täällä, vaikka ei viikonlopun ilmoissa nyt niin valittamista ollutkaan. Jos hyvä tuuri käy, pääsen itse latailemaan omia akkujani Kreikkaan tuossa reilun parin viikon päästä. Tänä iltana pitäisi varata matkaa, jos mieli.

Mutta asiaan... Mulla on pihassa onneton kukkapenkki. Onneton monessakin mielessä: se on todella paahteisessa paikassa, naapurista karkaa siihen kaikenlaista sitkeähenkistä rikkaruohoa jatkuvalla syötöllä, ahkerasta maanparannuksesta huolimatta pohja on savista ja aloittelijan virheen seurauksena penkki on sen mallinen, että kitkeminen ja muut huoltotyöt on hankalia suorittaa.


Viime kesänä penkki karkasi käsistä täysin, ja täyttyi maahumalalla, elämänlangalla ja nokkosella. Nyt olen taistellut vastaan, ja kitkenyt tolkuttoman määrän rikkaruohoja - ja ilmeisesti siinä sivussa pari perennaakin -  jo kolmesti tänä kesänä.

Alun perin penkkiin istutetuista kasveista on jäljellä enää sitkeähenkisimmät, eli saniaiset. Muutama tulppaanin lehteä törröttää maasta myös. Perjantaina kävin (taas kerran) Keravan Muhevaisessa, ja varta vasten kysyin paahteisessa paikassa viihtyviä, herkästi (mielellään villisti) leviäviä perennoja. Plussaa saa siitä, jos kukkii valkoisin tai edes vaalein kukin. Muuten kasvin ulkonäöllä ei ollut nyt niin väliä. Tarkoitus siis olisi saada penkkiin niin tiheä perennakasvusto, ettei rikkaruohoille jäisi enää tilaa.

Kotiintuomisina oli sitten isompilehtistä tuoksukurjenpolvea ja pienempilehtistä verikurjenpolvea. Nämä ei mun suosikkiperennoihin kuulu, mutta menestys näissä olosuhteissa pitäisi kuulemma olla taattu. Toivottavasti! Eli penkkiin pari säkkiä multaa, muutama kourallinen lannoitetta, taimet perään ja herran haltuun... Jään mielenkiinnolla seurailemaan, miten käy!

maanantai 25. toukokuuta 2015

Kasvihuonekausi on avattu!

No joo, saatoin olla vähän turhan innokas, mutta nyt on kasvihuonekausi virallisesti avattu! Istutin eilen kasvariin tomaatit ja paprikat. Nyt täytyy seurata tarkasti ennusteita yölämpötiloista, ja hallan uhatessa harsottaa taimet.

Tomaattien kanssa kävi niin kurjasti, että mun itse kasvattamat taimet ei sitten lähteneet kunnolla vauhtiin :( Hengissä ne ovat, mutta korkeutta on vain muutama hassu sentti. Eli itämisen jälkeen taimet eivät ole kehittyneet käytännössä lainkaan. Ei niistä ehdi enää mitään tulla.


No eipä hätää: reissu Keravan Muhevaiseen (josta saa todella laadukkaita taimia!), ja tomaattitilanne on pelastettu :) Tigerellat ja mustat tomskut jää kyllä haaveeksi, mutta ostin neljän eri lajikkeen taimet: Tiny Tim, ns. perustomaatti Tanskan vienti, Black Cerry ja jokin päärynätomaatti, never heard...


Tiny Timissä on jo paljon kukkiakin.
 
Tomaatit meni pienille lavoille, ja paprikat laitoin ruukkuihin.


Isommassa ruukussa on kaksi oranssin suippopaprikan tainta, ja pienemmässä ruukussa yksi valkoisen paprikan alku.


Valkoisia paprikoitakin on kaksi, toinen on tässä. Siinä on jo yksi kukkanuppukin :) Paprikat on mun itse kasvattamia, niiden kanssa meni vähän paremmin tuubiin kuin tomaattien...


Tämä onneton on kurkkumeloni. Kun nyt tuli puheeksi ei-niin-tuubiin-menneet... Lukuisista siemenistä iti kaksi, ja eilen onnistuin katkomaan hartaudella varjelluista taimista toisen. Nää on niin  hentoisia! Ainokaiseksi jäänyt saa nyt hetken levähtää ja karaistua kasvihuoneessa vanhassa purkissaan, ennen kuin istutan sen uusiin multiin. Jospa se siitä vielä!


Saa nähdä, joko tänä vuonna saisi yhtään mustikkaa! Pensaiden paikka ei tosiaan taida olla optimaalinen, toinen varsinkin vähän kituu... Levittelin juurille kunnon kerrokset haketta, sitä saatiin taas omasta takaa, kun silputtiin kuivuneita syreeninoksia ja männystä pudonnut kauhea karahka.


Lisäksi istutin vielä koivun juurella olevaan pataan kaksi aitoelämänlankaa. Siitä ne eivät pääse karkuun, mutta toivottavasti menestyvät, ovat ainakin sitkeähenkisiä maineeltaan. Paikka on meinaan paahteinen, jos tästä vielä joskus saadaan kesäsäät kohdalleen.

Kasvarista ja ulkolavalta puuttuu vielä kurkut ja kesäkurpitsat. Niiden kanssa maltan odottaa vielä. Eikä ollut taimiakaan vielä paljon tarjolla, ei sen puoleen. Tänä vuonna en esikasvattanut kumpaakaan näistä itse, meni maku viime vuonna, kun sato jäi lähes täysin saamatta.