Hyvin ne kasvaa...

...mun kasvilapsukaiset :) Joillain kyllä näkyy ja kuuluu olevan paljon isompia taimia jo, mutta jospa näidenkin kanssa ehtisi mukaan kasvukauteen.

Voi että kun on pimetä kuvaa :( Mutta kun tuo vastavalo... Huonosti näkyy, mutta tässä on oikealla paprikaa, vasemmalla tomaattia ja ihan etualalla verenpisaran taimia, lajiketta Pink Marshmallow. Tukikeppeinä on grillausvartaita :)

Tomaattien välissä olevat pikkutaimet on kiinanruusun pistokkaita. Sain ne yhden netin keskustelufoorumin kautta. Jännä nähdä, miten ne lähtee kasvuun.

Keittiön ikkunalla on "eliittiryhmää", eli keinovalossa kasvatettuja taimia, sekä paprikaa että tomaattia. Oli mielenkiintoista tehdä pieni koe: keinovalossa (eli Fiskarsin KitchenGardenissa) siemenet iti nopeammin kuin ikkunalaudalla luonnonvalossa. Aluksi myös taimet näyttivät vahvemmilla, mutta ajan myötä taimien koko ja kasvuvauhti tasaantuivat, ja nyt keinovalossa kasvaneita ei enää erota "luomuista".

Nyt keinovalossa on tehohoidossa neljä Pepinon eli päärynämelonin tainta.  Mulle uusi tuttavuus. Tilasin ne Kodin kukista, ja ne oli matkan jäljiltä tosi kärsineitä! Mutta kyllä ne näköjään vielä virkistyvät.

Kuva on Kodin kukkien nettisivuilta. Mutta siis tämmöisiä hedelmistä pitäisi tulla, maku on jotain melonin ja päärynän väliltä. Kasvit ovat monivuotisia, ne voi talvettaa viileässä.

Lähipäivinä pitäisi (eli saa!) laittaa kurkut ja kesäkurpitsat esikasvatukseen, ja kasvihuoneeseen voisi laitella mullat jo valmiiksi :)

Klassikon aineksia

Miehen työpaikalla oli joku aika sitten henkilökunnan -50% alet, ja päätin viimenkin hankkia yhden klassikon, mitä olen mielinyt jo pitkään:

Eli Iittalan Aalto-maljan :) Tämän koko/korkeus on 251 mm, ja väri kirkas, kuten näkyy. Pähkin hartaasti tämän ja "todellisena klassikkona" pitämän 160-millisen välillä, ja harkinnan jälkeen päädyin sitten tähän korkeampaan versioon. Syynä se, että mielestäni tähän saa aseteltua kukkaset kivemmin. 160-millinen kuitenkin melko matala mutta laakea.

Heräteostoksena hankin lisäksi Iittalan Vitriini-rasian merensinisenä (eli turkoosina...), koko on 108 x 108 mm.

Vitriinejä mulla oli ennestää pieni (60 x 60 mm) kirkas. Tykkään näistä kovasti, vaikka varsinaista hyötykäyttöä on aika vähän. Tällä hetkellä säilytän tässä uusimmassa rasiassa ahkerimmassa käytössä olevia korviksia.

Pian vihertää :)

Ulkona on pian aivan vihreää :) jokainen puu ja pensas tuntuu puskevan silmua aivan tosissaan. Onkin ollut tosi lämmintä ja kaunista - yöpakkasia lukuunottamatta. Tosin osa koivujen viherryksestä johtuu siitepölyä pullistelevista norkoista :p Pölyä on ilmassa aivan kamalasti! Pieni sade voisi tehdä luonnolle nyt hyvää, monessakin mielessä.

Vanhat karviaismarjapensaat on jo hyvässä lehdessä...

...samoin toissakesänä alasleikatut viinimarjat. En vaan tiedä, mitä näille pitäisi tehdä: kasvattavat vaan suoraa piiskamaista oksaa, jotka ei ala haarauta lainkaan. Ehkä leikata uudestaan?

Seljassa on myös isot lehdet ja marjaakin tulossa, ja syreenitkin lupailevat jo kukintaa, ihanaa :)

Laittelin vähän lisää kukkia rupsahtaneiden krookuksien ja helmililjojen tilalle. Puutarhamyymälöissä olis valikoimissa jo vaikka mitä ihanuuksia, mutta viime aikoina on tosiaan ollut vielä aika kirpakoita yöpakkasia, joten en uskaltanut laitella vielä mitään orvokkeja kummempaa.

Orvokkien seurana on hopeaputousta. Tykkään yhdistellä herkkiä kukkia rouheisiin astioihin, kuten rautapatoihin tai betoniruukkuihin. Vastakohdat täydentävät toisiaan :)

Juu, ja täälläkin vihertää...

...nimittäin rikkaruohot perennapenkissä :/ Saa nähdä, nouseekokaan sieltä mitään muuta. Naapurista karanneeseen elämänlankaan voi aina luottaa...

Pihalle on putkahtanut myös valkovuokkoja :) Lähestyvän äitienpäivän merkki!

Kalusteet ulos!

Enpä muista kevättä, jolloin olisin viritellyt puutarhakalusteet pihalle jo huhtikuussa! Nyt hyvien ilmojen innoittamana sen tein, tai oikeastaan jo pari päivää sitten.

Keinu on edellisten asukkaiden jälkeensä jättämä. Ilmeisesti heillä ei ollut sille enää paikkaa. Hyvä ja tukeva puurunkoinen keinu se on, katos tukipuineen vain piti uusia. Viime syksynä ostin aleista myös uudet pehmusteet. Nekin arvaa jo laittaa paikalleen, kun tuntuvat kestävän hyvin kosteutta, ja katos suojaa isoimmilta sateilta.

"Pöytäryhmä" on pieni, edellisen rivitalokodin terassille mitoitettu.

Kunto alkaa kalusteilla olla aika rapistunut. Nyt ne sai Tolua, harjaa ja pari kerrosta tiikkiöljyä. Kyllä niillä vielä tämän kesän istuskelee :)  Ahkerammassa käytössä on kyllä terassilla olevat rottinkikalusteet. Jos me tähän jäädään asumaan, niin tuo terassin viereinen nurmialue olis tarkoitus laatoittaa. Vieressä kasvava terijoensalava varjostaa ja vie voimat nurmikolta.

Kun noita kuvia katselee, niin hmm, jotain puuttuu... Olisko vaikka lehdet puista :) Ja nurmikko on vielä ihan talven raiskaama takku.

Ja sitten on tietysti mun rantalomasimulaattori, eli aurinkotuoli :) Tähänkin pitää uusia pehmusteet ja laittaa viereen pieni pöytä lukemista ja juomisia varten. Kovin on autio kukkapenkki siellä taustalla... Sekin pitää myllätä ihan uusille vielä!

Muutama lämmin päivä sai myös onnenpensaan kukkimaan :) Onnenpensashan tekee keväällä kukat ennen vihreitä lehtiä.

Pieni risuhan se pensas vielä on, mutta jo kahdesta talvesta kuitenkin selvinnyt!

Ekasta talvestaan selvisivät puolestaan nämä pensasmustikat :) Selvästi niissä on eloa. Tuo niiden istutuspaikka vähän arveluttaa; se taitaa olla vähän liian varjoinen, vaikka ei ne suorassa paahteessakaan saa olla. Annoin niille nyt lorauksen juuria herättelevää lämmintä vettä, erityisesti marjapensaille tarkoitettua lannoitetta ja ropsautin juurelle vielä vähän kuorikatetta. Katteen tarkoitus on ylläpitää maan happamuutta, josta mustikat tykkää. Lisäksi ne on istutettu happaman rodomultaan.

Ja Lana se nautiskelee keväästä ja pihapuuhista myös :) Ihanaa, kun aurinko lämmittää turkkia, mutta vielä ei ole liian kuuma.

Kevätkukkasia, part II

Niin ne on terassilla olevat kevätkukkaset lähteneet kasvuun, ja osa alkaa olla jo kukintansa loppusuoralla. Kauan ovat kyllä kestäneetkin, ottaen huomioon, että muutamana yönä on ollut lähes 10 astetta pakkasta, mutta lasituksen ansiosta aurinkoisten päivien ylimmät lämpötilat voivat nousta jopa 20 plusasteeseen. Melkoista vaihtelua siis!

Keltaisista krookuksista on tullut lähes riippumallisia, aika mielenkiintoisia :)

Talon sisäänkäynti on aika lailla suoraan kohti etelää, ja se on muutenkin suojaisa, joten orvokit viihtyvät siellä jo aikaisesta keväästä asti. Kestäähän ne pikku pakkastakin. Kesällä sisääntulo on kukkien kannalta haasteellinen, sillä helteillä paikka on tosiaan paahteinen pätsi! Surfiniat (eli meikäläisen kielellä smurfiniat :) ) ja runkoruusut on menneet mukavasti, kun vaan muistaa kastella ahkerasti. Tosin joka kesä vannon, etten surfinioita enää huoli, kun menee hermo siihen kuolleiden 

kukintojen nyppimiseen!

Krookukset on viimeinkin nousseet esiin etupihan kohopenkissä! Laittelin mukulat maahan jo pari syksyä sitten, eikä maasta noussut ekana keväänä korttakaan! Viime keväänä pintaan puski jo vihreää, mutta kukkiminen jäi väliin. Nyt sitten viimein onnisti! Tosin lykin mukuloita multaan varmaan kymmeniä, ja kukkia on vaan murto-osa siitä.

Takapihan kiven juuressa on minikokoisia helmililjoja. Nämä on jo toinen satsi, ekat kukki aikaa sitten.

Krookuksia ja tulppaaneita nousee pintaan paikoista, joihin niitä ei ole istutettu, kuten keskeltä ruusupuskaa, naapurin aidan alta jne... Kiitos vaan pihan pienille puutarhureille, eli ilmeisesti myyrille. Mun valitsemissa paikoissa kukinta on aika kituliasta, mutta "luonnonvalinta" rehottaa. Pitäisköhän syksyllä kipata satsi mukuloita keskelle pihaa, ja katsoa sitten keväällä, että kuinka on käynyt!

Pääsiäinen se etenee omalla painollaan... Kivaa, kun on kerrankin sellaiset vapaat ja pyhät, että kaikki kaupat jne. on kiinni. Ei siis pysty hoitamaan juoksevia asioita, ei tekemään oikein mitään "hyödyllistä". Pihatyöt kyllä huutaisi tekijäänsä, mutta ei pyhäpäivänä oikein kehtaa alkaa oksasilppuria huudattaa. Voi ja saa hyvällä omallatunnolla vaan olla ja levätä! Harvinaista.

Pääsiäistä!

Ihanaa kun tulee pääsiäinen!  Ei nyt muuten, mutta onpahan pari ylimääräistä vapaapäivää :) Vähän jotain pientä olen koittanut kotona laitella pääsiäisen kunniaksi, mutta vähän puolinaiseksi jäi.

Tämä virpovitsa alkaa olla jo muinaisjäänne: äiti teki sen varmaan 20 vuotta sitten! Se on kulkenut mukana monta muuttoa, mutta vieläkin se on ehjä ja pajunkissatkin kiinni.

Näitä Heljä Liukko-Sundströmin Arabialle suunnittelemia pupufiguureja ei valmisteta enää, mutta sain kerättyä niitä koko sarjan, on niitä vielä myynnissä kuitenkin. Rairuoho kasvaa Finelin emalikulhossa.

Parin pääsiäisen takaiset Pentikin pienet lasimunat pääsivät esille myös, väriensä mukaan lajiteltuina,

 tällä kertaa. On herkän vaalenpunaista, turkoosinsinistä...

...keltaista ja vihreää. Tässä toinenkin rairuoho, keltaisessa Finelissä. Meinasi käydä muuten nolosti noille ruohoille. Katsoin päivän-parin päästä siementen kylvämisestä, että kas, ovat menneet homeeseen. Olin jo heittämässä niitä pois, kun tajusin, että se huoneeksi luulemani hötö onkin juuristoa... Aika noloa :)

Samoin nämä lasiset, höyhentäytteiset munat on parin vuoden takaa Pentikiltä.

Tänä pääsiäisenä kokeilin itselleni uutta juttua, eli kananmunien tyhjentämistä puhaltamalla. Alku oli hankalaa, mutta kyllä se sitten lähti sujumaan :)

Tarkoitus oli laittaa munat jollekin simppelille lasivadille valkoisten höyhenien kanssa. Ei vaan ollut sitä vatia, eikä höyheniäkään... Paremman puutteessa saa Mariskoolit kelvata, ja höyheniä nypin jo valmiiksi vähän sulkasatoisen oloisesta höyhenkranssista.

Lana toivottaa kaikille oikein hilpeää pääsiäistä!

Melkein kuin meillä :)