Ruokaa omasta maasta

Tai tässä tapauksessa kasvihuoneesta. Melkein saa jo koko salaatin ainekset kasaan :) Ja on muuten hyvää...

Jännän äärellä, part II

Eli talo menee taas myyntiin, tällä kertaa Huoneistokeskuksen kautta. Jos vaikka vaihtamalla paranisi :) Linkki ilmoitukseen on tässä.

Välittäjä tutustui arviokäynnillä Lanaan sen verran hyvin, että pystyi käymään keskellä päivää ottamassa talosta kuvat, siis meidän ollessa töissä. Siihen tutustumiseen ei kyllä paljoa vaadita, ja muutenkin, ei ole meidän Pötköstä vahtikoiraksi...

Niinpä neiti sitten pönöttääkin yhdessä kuvassa :) Ilmeisesti odottaa, että josko sieltä olisi muitakin tulijoita. Kovasti oli välittäjän käyntiä juhlinut, lempparilelu oli laitettu aivan päreiksi, vinku kaivettu ulos ja kaikki :)

Tämän kierroksen ensimmäinen esittely on siis tiistaina 26.8. klo 18:15. Voi jospa nyt tärppäisi! Olisi se meidän haaveilema tonttikin vielä kaupan...

Kuihtunutkin voi olla kaunista

Kesäkukat alkavat olla ehtoopuolella, mutta joistakin - tosin harvoista - on iloa vielä kuihtuneinakin. Kuivakukista sanan varsinaisessa merkityksessä en juuri tykkää, mutta jotkut kasvit onnistuvat kuihtumaan kauniisti, tai edes jollakin tavalla viehättävästi.

Tykkään jättää myös ns. talventörröttäjiä, esimerkiksi kuunliljojen kukkavanat tai ritarinkannusten varret. Tosin ne toimivat vain lumisena talvena. Vetisenä ja vesisateisena talvena nekin on lähinnä masentavia.

Elokuun kaunein!

Suomen säätila se on oikullinen. Siirtymä mitä kauneimmasta kesästä suoraan synkeään syksyyn vei maksimissaan kaksi päivää. Ja mukavuus sen kuin jatkuu: ennusteiden mukaan tämän viikon aikana sataa koko elokuun edestä.

Suurin osa kesäkukista alkaa olla entisiä. Joko muuten vain tulleet elinkaarensa päähän, tai sateet pieksäneet pilalle. Mutta yksi myöhäinen kukkija jaksaa vielä ilahduttaa: verenpisara Pink Marshmallow!

Todellakin, parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)

Myös nämä sitkeät sissit ilahduttavat: kevään amppeleista karanneet orvokit, jotka kukkivat etupihan kivetyksen raoissa.

Pieni sadonkorjuu :)

Näin sitä ollaan jo elokuun puolella. Sää on edelleen helteinen, eikä ilmassa ole vielä syksyn aavistustakaan, mutta pientä haikeutta jo kyllä... Jonakin aamuna, ehkä piankin, syksyn kirpakkuus tuoksuu ilmassa, ja sitten se on menoa. Kesästä luopuminen on vuosi vuodelta vaikeampaa!

Mutta asiaan: viimeinkin sain korjata kasvihuoneesta ensimmäiset kypsät kasvikset! Ei niitä paljoa vielä ollut.

On siinä melkein salaatin ainekset kasassa :) Kasvihuonekurkut on lajiketta nimeltä Baby, punaiset pikkutomaatit on Tiny Timejä ja keltaiset Balcony Yellowta. Paprikat on valkoista suippopaprikaa, tarkemmin en nyt muista.

Kurkut maistui tosi hyvältä ja raikkaalta, ja keltaiset tomaatit makeita. Punaisten tomaattien maku oli jotenkin multainen, tiedä sitten miksi. Valkoiset paprikat ei ehkä ole vielä aivan kypsiä, ne oli aavistuksen kirpeitä.

Viinimarjatkin on kypsiä, samoin karviaiset. Viinimarjoja ei vielä oikein riitä poimittavaksi asti, toissakesäisen alasleikkauksen jäljiltä. Eli syödään puskista se mitä syödään, ja loput jää linnuille.