Kevätkukkasia, part II

Niin ne on terassilla olevat kevätkukkaset lähteneet kasvuun, ja osa alkaa olla jo kukintansa loppusuoralla. Kauan ovat kyllä kestäneetkin, ottaen huomioon, että muutamana yönä on ollut lähes 10 astetta pakkasta, mutta lasituksen ansiosta aurinkoisten päivien ylimmät lämpötilat voivat nousta jopa 20 plusasteeseen. Melkoista vaihtelua siis!

Keltaisista krookuksista on tullut lähes riippumallisia, aika mielenkiintoisia :)

Talon sisäänkäynti on aika lailla suoraan kohti etelää, ja se on muutenkin suojaisa, joten orvokit viihtyvät siellä jo aikaisesta keväästä asti. Kestäähän ne pikku pakkastakin. Kesällä sisääntulo on kukkien kannalta haasteellinen, sillä helteillä paikka on tosiaan paahteinen pätsi! Surfiniat (eli meikäläisen kielellä smurfiniat :) ) ja runkoruusut on menneet mukavasti, kun vaan muistaa kastella ahkerasti. Tosin joka kesä vannon, etten surfinioita enää huoli, kun menee hermo siihen kuolleiden 

kukintojen nyppimiseen!

Krookukset on viimeinkin nousseet esiin etupihan kohopenkissä! Laittelin mukulat maahan jo pari syksyä sitten, eikä maasta noussut ekana keväänä korttakaan! Viime keväänä pintaan puski jo vihreää, mutta kukkiminen jäi väliin. Nyt sitten viimein onnisti! Tosin lykin mukuloita multaan varmaan kymmeniä, ja kukkia on vaan murto-osa siitä.

Takapihan kiven juuressa on minikokoisia helmililjoja. Nämä on jo toinen satsi, ekat kukki aikaa sitten.

Krookuksia ja tulppaaneita nousee pintaan paikoista, joihin niitä ei ole istutettu, kuten keskeltä ruusupuskaa, naapurin aidan alta jne... Kiitos vaan pihan pienille puutarhureille, eli ilmeisesti myyrille. Mun valitsemissa paikoissa kukinta on aika kituliasta, mutta "luonnonvalinta" rehottaa. Pitäisköhän syksyllä kipata satsi mukuloita keskelle pihaa, ja katsoa sitten keväällä, että kuinka on käynyt!

Pääsiäinen se etenee omalla painollaan... Kivaa, kun on kerrankin sellaiset vapaat ja pyhät, että kaikki kaupat jne. on kiinni. Ei siis pysty hoitamaan juoksevia asioita, ei tekemään oikein mitään "hyödyllistä". Pihatyöt kyllä huutaisi tekijäänsä, mutta ei pyhäpäivänä oikein kehtaa alkaa oksasilppuria huudattaa. Voi ja saa hyvällä omallatunnolla vaan olla ja levätä! Harvinaista.