maanantai 12. syyskuuta 2016

Sadonkorjuuta

Tämän vuoden sato on nyt korjattu, eli mun ainokainen tomaatti kypsyi syötäväksi...



Ja kylläpä olikin hyvää! Sääli, ettei näitä ollut enempää. Tomaatin lajike oli tosiaan green zebra, siitä vihreä väri kypsänäkin. Näyttää itse asiassa aika lailla kiwiltä (ja nyt tulee mieleen K-kaupan mainos, missä nörtihkö mies lausuu kiwin silleen jännästi).

Perjantaina pidin kertyneitä ylityötunteja pois ja kävin Habitare-messuilla. Kierreltävää ja katseltavaa riitti kyllä koko rahan edestä, ja olisi rittänyt shoppailtavaakin. Illalla mies sanoi piirtävänsä ison ruksin seinään: kävin antiikki- ja sisustusmessuilla, ja ostin vain siivousvälineitä! Kieltämättä ei ihan kuulosta meikäläiseltä.


Kun vastaan tuli (My o my:n) katseenkestävät rikkalapio ja -harja, niin pitihän ne saada. Hyvästi muovikihveli ja tekokuituharjakset!


Tämä pölyhuisku ei ole messuilta, mutta varioi samaa teemaa rikkasetin kanssa, huiskimisosa on strutsinsulkaa ja varsi puuta. Heti kehtaa pitää esillä! Ehkä sitä sitten muistaa käyttääkin... Huiskun alla on muuten se punainen peltikaappi, jonka suihkin mustaksi. Hetken mietin, että mihis tämä nyt sitten ripustetaan, ja paikka löytyi kodinhoitotilan seinältä, käyttötarkoitus lääkekaappi.


Juu, se Habitare. Otin sieltä kuvia kaikista kivoista osastoista, ideoista ja jutuista, tarkoituksena laittaa niitä tänne blogiin. Mutta enpä viitsi. Samoja kuvia on nyt kaikki design- ja sisustusblogit väärällään. Katsokaa niistä ;)

Mielestäni messujen parasta antia oli antiikkipuoli. Sieltä ei mitään kyllä nyt mukaan lähtenyt, kun hinnat oli tosiaankin antiikkiliikkeiden hintoja, eli kaukana kirppistaksoista. Hyvänä esimerkkinä alla olevassa kuvassa etuoikealla oleva pieni amber-sävyinen maapallopullo.


Itse maksoin kirppiksellä pullosta 5 euroa, ja messuilla ihan vastaavasta (munkin puollossa on tarra tallella jne.) pyydettiin 50 euroa! Noh, mikä kellekin minkäkin arvoista on. Itse en olisi maksanut tuosta varmaan euroakaan sitä vitosta enempää.

Vielä viimeisiksi sanoiksi on pakko manata "maalaiselon" varjopuolia, eli hirvikärpäsiä! Enpä olisi uskonut, että niitä meillä päin on! Ekoihin iljetyksiin törmättiin koiran kanssa lenkkeillessä (en muista, kerroinko jo). Noh, tämä vielä jotenkin ok, pitää pysyä enempi valtaväylillä... Mutta toinen ällökki oli meidän pihassa, meidän autossa, hyihyiyök! Ilmeisesti tuli miehen matkassa pihavajan nurkilta. Siltä suunnalta tonttia alkaa iso metsäalue, josta tietysti on hirvien hyvä hiippailla... Mulla ei ole kohta hiustakaan päässä, kun on pakko haroa kuontaloa koko ajan ihan vainoharhaisena! Ekaa kertaa odotan viileitä päiviä tai edes sadekelejä. Hirvarit ei kuulemma lennä alle +8 asteen lämpötiloissa, eikä myöskään sateella. Tosisyksyä siis odotellessa!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti