Näyttelytiloja oli kahdessa kerroksessa. Esillä oli enimmäkseen Iittalaa, mutta jonkin verran Nuutajärveä myös. Lasin lisäksi näytteillä oli esim. aterimia, muita keittiövälineitä, puukkoja jne. Osa näyttelystä esitteli vanhoja ja nykypäiväisiäkin lasintyöstön välineitä ja työvaiheita.
Muutama esillä ollut kippo löytyy omastakin vitriinistä, kuten tuo turkoosi Hopean malja.
Yksi seinä oli hieno, sille on kerätty tilataideteokseksi puisia lasimuotteja, joissa on kauniiksi hiiltynyt pinta.
Käytiin myös lasitehtaan puolella. Siellä pääsi halutessaan puhaltamaan oman maljakon, ja tietty
minä halusin!! Hintaa maljakolle tuli kotiin postituksen kanssa 30 euroa.
Tehtaassa pääsee muutenkin seuraamaan lasinpuhaltajan työtä. Nytkin oli turistijoukko opastetulla kierroksella, ja toki jäivät seuraamaan mun puhalteluja myös....
Ensin sain valita maljakon värin ja sen, haluanko siihen sileän vai uurteisen pinnan. Tahdoin siitä mahdollisimman yksinkertaisen, eli kirkkaan ja sileän. Valinta tuntui miellyttävän vanhempaa lasinpuhaltajaakin; hänen sanojensa mukaan kirkas lasi on aina arvokkain :)
En tykkää, että musta otetaan kuvia, mutta menköön tän kerran... Huomautettakoon, että mä EN ole niin persjalkainen kuin miltä kuvassa näyttää :P
Lasinpuhaltajat kertoivat ensin työvaiheista, ja tekivätkin lähes kaiken muun, puhaltamista lukuunottamatta, turvallisuussyistä. Eli tuon putken päähän otetaan sulaa lasimassaa, ja sitä sitten aletaan työstää. Lasinpuhaltaja puhalsi pienen alun, joka sitten ujutettiin tuon toisen puhaltajan pitelemään muotin sisään. Sitten minä sain jatkaa puhaltamista (rauhallisesti ja tasaisesti), samalla kun putkea piti pyörittää niin, ettei massa jumahda muottiin kiinni. Kun massa, eli maljakon aihio oli laajentunut niin paljon, ettei se enää mahtunut pyörimään muotissa, muotti avattiin.
Aihio laitettiin laitteeseen, joka katkaisi sen irti puhallusputkesta, ja sitten maljakko pääsi jatkokäsittelyyn kovettumaan ja jäähtymään. Aikanaan se sitten putkahtaa mulle kotiin :)
Pärjäsin kuulemma hyvin, eli maljakosta tuli sen näköinen kuin pitikin, ja pintakin tullee suht tasaiseksi :)
Hiekasta Aalloksi... Suomessa on kuulemma harvinaisen hyvänlaatuista hiekkaa, jolla kirkkaasta lasista tulee todellakin kirkas. Ulkomainen lasi on herkästi kellertävää.
Mukava reissu, ja taas tuli opittua uutta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti