maanantai 29. kesäkuuta 2015

Tuokiokuvia Rodokselta

No niin, nyt se kauan ja hartaasti odotettu loma auringon alla on jo takana päin... Onneksi ilmat on mennyt vähän parempaan suuntaan täälläkin.

En ala säveltää mitään matkakertomusta, mutta laitan kuitenkin muutaman (monta!) kuvan matkan varrelta.


Bougainvillea siellä, bougainvillea täällä... Kun ajattelen kreikkalaista maisemaa, yksi ensimmäisistä mieleen tulevista asioista on juuri ihmeköynnös.



Fifty shades of blue! Kuvan laatu ei päätä huimaa, mutta tarkoitus tulee selville: taivas on sininen, itse ilmakin on sinistä ja meressä sinisen sävyjä on loputtomasti.



Sininen ja valkoinen, värit ovat niin Suomen kuin Kreikankin... Näköala varjon alta.


Ja ne ihanat auringonlaskut! Parvekkeeltamme oli täysin esteetön merinäköala. Tuli otettua aika monta kuvaa samasta teemasta. Joka ilta auringonlasku oli muka edellistään kauniimpi ja uljaampi.


Meillä oli taas motskari vuokralla, ja sillä ajeltiin katselemassa jo aikaisemmilla reissuilla tutuksi tulleita kohteita, kuten Filerimoksen ristillä.



Käynti Lindoksella on lähes pakollinen. Edellisen kerran ajelimme sinne skootterilla, ja pakko myöntää, että matka taittui nyt huomattavasti nopeammin. Vaikka takapuoli pääsi silti kyllä puutumaan, varsinkin paluumatkalla.




Kylässä oli taas kuuma kuin pätsissä, mutta Akropolis-kukkulalla kävi sentään vilvoittava tuulenvire. Oli muuten hankalaa saada edes muutama kuva, joissa ei vaeltele itselleni täysin tuntemattomia ihmisiä... Onnistuin kuitenkin, eli ruuhka ei ollut aivan mahdoton.




Aasiparat :( Ihan hyvinvoivan näköisiä olivat, mutta ei se nyt ole elämää, että kulkee päivät pääksytysten jyrkkää rinnettä edestakaisin, yleensä ihan liian iso kuljetettava selässään.


Rodoksen vanhassa kaupungissa käytiin tietysti myös. En viitsinyt ottaa montaakaan kuvaa, koska niihin tahtoi tunkea juuri niitä itselleni täysin tuntemattomia ihmisiä...


Kaiken kaikkiaan hyvä reissu, ja viiden tähden hotelli Olympic Palce lunasti jokaisen tähtensä. Vähän persoonatonhan se kolossi oli, se olisi voinut sijaita missä tahansa lämpimässä maassa. Kreikkalaisuus puuttui ehkä hotellin ilmapiiristä, mutta ruoassa ei sen sijaan ollut tätäkään ongelmaa! Ruoka oli hyvää, ja ennen kaikka sitä oli enemmän kuin riittävästi...

Talousvaikeudet näkyivät meidän suuntaamme ainoastaan ravintoloiden ärhäköiden sisäänheittäjien muodossa. Ymmärrän heidän hätänsä, mutta Kreikka on mielestäni ollut suorastaan "kuuluisa" siitä, että siellä saa kulkea rauhassa ilman, että joku roikkuu paidanhelmassa ja tinkii sisään liikkeeseensä. Ohi näyttää olevan nuo ajat, ainakin väliaikaisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti