Lauantai käytettiin ihan vaan menomatkaan. Lanan takia pysähdeltiin muutama kerta matkalla, ja syömässäkin käytiin. Perillä oltiin kuuden tunnin ajon päätteeksi tuossa neljän jälkeen. Lana sai hotellista tervetuliaispaketin, missä oli herkkuja, ja vesikuppikin oli valmiina odottamassa :)
Vaikka huone oli hotellin ekassa kerroksessa, oli näkymä ikkunasta ja ranskalaiselta parvekkeelta aika huima :) Hotelli on niin ylhäällä Kolin rinteillä. Ilmakin suosi, kotiin jäi vesisade, mutta perillä paisteli aurinko.
Hotellilla oli melkoinen meno, käynnissä oli Vaarojen Maraton, jonka maali, huolto ja info oli hotellin alueella/aulassa. Aika tönkköjalkaista porukkaa näytti maaliintulijat olevan, eikä ihme, korkeuserot alueella on huomattavat!
Ja maisemien perässä mekin lähdettiin heti kipuamaan Ukko-Kolille ja Paha-Kolille, käppäiltiin kierros siellä ylhäällä muutenkin. Lapsena täällä tuli käytyä joka kesä, mutta nyt edellisestä visiitistä on 11-12 vuotta aikaa. Eipä ne kalliot ja maisemat siitä ole miksikään muuttuneet, yhtä vaikuttavia ovat kuin aina ennenkin :)
Ja vanha korkeinta kohtaa osoittava tolppa on edelleen paikallaan. Ukko-Kolin huippu on 347 m merenpintaa ja 253 m Pielisen pintaa korkeammalla.
Lanaa ei ainakaan huipannut yhtään, ihan meni reunalle keikkumaan :)
Eipä siitä ole paljon sen enempää kerrottavaa, antaa maisemien puhua puolestaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti