Hirvittää muuten ihan googlettaa "aikuisten joulukalenteria", siinä voi toden totta yllättyä, eikä pelkästään iloisesti...
On mulla parina vuotena ollut joku arpakalenteri, milloin Partiolaisten ja milloin Veikkauksen, mutta masentavaksi se käy pimeä aamu toisensa jälkeen aukoa niitä "ei voittoa" -luukkuja. Että hyvää huomenta itse kullekin vaan!
No nyt ilahduin, kun näin Divaani(?)-lehdessä kuvan Hübschin joulukalentelokerikosta, joka oli täytetty joulukoristeilla!
(kuva Pikkuruinen Puoti)
Tällainen lokerikko löytyisikin esim. Pikkuruisesta Puodista, mutta voi kurjuus, hintaan ei niitä koristeita kuulukaan, ne olivat vain kuvausrekvisiittaa.
Kivoja kalenteripohjia olisi siis tarjolla, muitakin kuin tämä. Mutta mistäpä saada sinne täyttöä? Oma mies ei tähän taivu, turha luulla, että hän lähtisi etsimään ja valkkaamaan yli pariakymmentä kalenteriin mahtuvaa kivaa pikkuesinettä. Hermo menee herkästi kaupoilla jo muutenkin. Äiti taas varmasti tykkäisi ideasta, hän itse asiassa täytteli minulle kotona asuessani joulukalenteria aivan aikuisuuteen asti. Nyt vain näkö ja kunto asettavat arkiaskareille jo sen verran rajoituksia, etten viitsi äitiä tällä asialla vaivata.
Tietysti voisi jollekin ystävälle lyödä setelit kouraan ja sanoa, että käytähän mielikuvitustasi. Mutta ei: jokaisella on täysin ymmärrettävästi omat kiireensä, perheensä, lastensa joulukalenterit täytettävänä, tai sitten fyysistä välimatkaa on niin paljon, että hankalaksi menisi.
Omakin muisti pelaa vielä sen verran hyvin, etten jaksaisi kovin yllättyä itse ostamistani esineistä. Vaikka saisipa ainakin just semmosta, kuin toivoo...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti