Vasemmalla on Seita, malli A. Kuvion on suunnitellut Riitta Uosikkinen, ja se on ollut tuotannossa vuosina 1963-1964. Kannu on muuten ehjä, mutta pinnan lasituksessa on pari aivan hiuksenohutta krakeloitumaa, jotka eivät kuitenkaan ole tummuneet.
Seitan vieressä on mummolta peritty Perho, malli FA, suunnittelija Birger Kaipiainen. Tuotantovuosia en ole kohtuullisella ponnistelulla saanut tietoon. Tämä kannu oli pitkään hukkateillä. Luulin sen hävinneen edellisessä muutossa, ja surin sen kohtaloa kovasti. Onneksi löysin kannun, se tuli sattumalta vastaan yhdestä pahvilaatikosta, joka on ollut avaamatta muutosta lähtien, eli parisen vuotta... Tämä on aivan priimakunnossa, kuin juuri pakasta vedetty!
Toinen oikealta on litran vetoinen mittakannu, ja sen enempää en siitä sitten tiedäkään. Tämä on ehdottomasti Perhon jälkeen piskuisen kokoelmani tärkein aarre!
Oikealla on Riitta Uosikkisen suunnittelema Oksa, ja tämä ei ole kovin hehkeässä kunnossa. Krakeloitumaa on paljon, mutta paloja ei sentään puutu. Kannu maksoi kirpparilla vaan parisen euroa, ja yhtään enempää en olisi siitä maksanutkaan, juuri kuntonsa takia. Oksa on ollut tuotannossa vuosina 1964-1971.
Sitten on sekalaista mutta silmääni miellyttävää tavaraa:
Oikealla on Bellis-kahvikupit. Ne on niin nätit! Kunto on tosi hyvä, reunan kultauskin kulumaton. Vetoisuudeltaan kupit on niin pienet, että sopisivat lähinnä espresson litkimiseen. Koriste on ilmeisestiOlga Osolin, malli Richard Lindhin, tuotantovuodet 1967-1972.
Vieressä on Arabian kukkaruukku, ja sen tarina päättyykin siihen. Ruukku on ihanan simppeli ja kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan. Maksoi kirpparilla vain vitosen.
Toinen vasemmalta on kynttilänjalka, jonka mallin tai kuvion suunnittelija ei ole minulla tiedossa. Tuotantovuodet on kuitenkin 1949-1964.
Ja kukas ei kuulu joukkoon? No Lomonosovin bulldoggi, punaisella leimalla :) Näitä tulee kirpputoreilla jonkun verran vastaan, mutta harvoin näin halvalla, ja näin ehjänä! Kunto on moitteeton. Ebayssa bulldoggeja näyttää olevan myynnissä pilvin pimein, mutta kotimaisilla nettikirppiksillä selvästi vähemmän. Ei tämä mikään kaunistus nyt ole, mutta sattuneesta syystä ruttunaamat on lähellä mun sydäntä <3
Nuo Bellikset on kyllä somia kuin napit! Tahtoisin hirveesti saada Bellis-kannun kokoelmani jatkoksi, mutta esim. jostain Laatutavarasta ostaminen sotii mun periaatteita vastaan - ainakin vielä!
Pakko oli vielä palata tähän postaukseen laittamaan kuva (toivottavasti) tulevaisuuden klassikoista!
Oikealla on Iittalan Piilopaikka-kannu. Retromaisen kuosin on suunnitellut kuvittaja Piia Keto, ja kannu on malliltaan sama kuin Arctica-sarjassa.
Teekannu ja -kupit on Marimekon Siirtolapuutarhaa. Teekannun graafisen Räsymatto-kuvion on suunnitellut Maija Louekari, kannu ja kupit on itse on malliltaan Oivaa. Louekari on myös kuppien kuvioinnin takana. Lisäksi meillä on Räsymattokuosilla oleva iso kulho.
Näitä ei ole ostettu kirppareilta, vaan ne ovat päätyneet meille uutena muuta kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti