Nyt nähtävyyksiä ei juuri ehtinyt katsella, ja niitä harvojakin vain ulkoa päin. Sää kyllä suosi: torstaina Pietarissa oli lämmintä +34 astetta, ja perjantaina vain muutaman asteen vähemmän. Ehkä vähempikin olisi riittänyt, työmatkalle :P Meno- ja paluumatkan taittuivat sujuvasti Allegrolla.
Pietaria halkoo tietysti Neva-joki ja lukuisat kanavat. Meidänkin piti mennä illalla kanavaristeilylle, mutta kun mitään ei ollut varattu etukäteen, niin eipä sitten mitään enää saatukaan. Täyttä oli. Ja tuli nähtyä, ettei ne asiat aina oikein suju, vaikka kuin olis tehty etukäteisvaraukset ja saatu vahvistukset...
Nevan toisella puolella näkyy Pietari-Paavalin linnoitus, jonka katedraaliin on haudattu kaikki keisarit Pietari I:stä alkaen. Nykyään linnoitus on osa kaupungin historian museota. Vähän hassusti linnoituksen eteen on tekemällä tehty hiekkaranta kaupunkilaisten virkistyskäyttöön... Ja kuka tahtoo uida Nevassa??
Linnoituksen valaistu torni näkyy Eremitaasin edessä olevalle aukiolle saakka, samoin kuin Iisakinkirkon valaistu kupoli.
Iisakinkirkon rakentaminen kesti 40 vuotta, vuodesta 1818 vuoteen 1858. Se on yksi Pietarin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Tuosta pitkästä rakennusajasta tulee se sanonta, että rakennetaan kuin Iisakinkirkkoa, jos joku juttu kestää ja kestää.
Eremitaasilla tarkoitettiin alun perin Katariina II:n Talvipalatsin yhteyteen vuonna 1764 perustamaa hovimuseota, mutta nykyään nimitystä käytetään koko kompleksista, Talvipalatsi mukaan lukien. Siellä on yli kolme miljoonaa taide-esinettä.
Jännä juttu, kauempaa katsottuna Eremitaasin koristelut vaikuttaa kullatuilta, mutta lähempää huomaa, että ne on sinapinkeltaista maalia vaan, ihan mattapintaista :)
Nämä kaverit oli ihan valmiita lähtemään kotiin, eikä ihme, kello näytti lähes puolta yötä.
Eremitaasia vastapäätä on joku hillittömän kokoinen rakennus, meni vähän ohi, että mikä. Muistaakseni joku puolustusvoimien esikunta.
Ja komee portti, tietysti...
Todella kaunis ja näyttävä nähtävyys on Verikirkko, eli Kristuksen ylösnousemuksen katedraali. Sen rakennutti Aleksanteri III vuosina 1883-1907 paikalle, jolla isänsä Aleksantri II murhattiin vuonna 1881. Entinen ortodoksikirkko on nykyään museona.
Pari päivää meni aivan vilahtamalla. Ainoa isompi miinuspuoli tuolla oli paikallisten totaalinen kielitaidottomuus, eli englannilla ei meinaa pärjätä. Meillä oli venäjän kielen taitoinen tyyppi porkassa mukana, ja silti tahtoi asioiden hoitaminen välillä takkuilla. Liikenteestä en viitsi edes aloittaa, sanonpa vaan sen verran, että pelotti ihan perhanasti! Paras hetki oli ehkä se, kun meidän kuski ajoi kaverinsa perään, liikuttiin siis kahdella autolla.
Nähtävyyksien ohijuoksun lisäksi meillä oli hetki aikaa shoppailla Galeriassa, aivan tolkuttoman kokoisessa ostoskeskuksessa. Kun sen on nähnyt, niin ei voi kuin ihmetellä, että miksi sikäläiset tulevat tänne jonnekin Jumboon tai Itikseen pyörimään! Toisaalta Pietarissa (tai Venäjällä ylipäätään) ei voi koskaan olla varma tavaran aitoudesta, ns. merkkiliikkeissäkin voidaan myydä piraatteja.
Mutta joskus vielä uudestaan, paremmalla ajalla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti